7 kk

Poitsu täytti eilen seitsemän kuukautta. Painoa kuukausisankarilla oli 20,8 kiloa. Ei päässyt poitsu syömään kakkua ylioppilasjuhliin, mutta tänään pääsi kuitenkin rääppiäisiin. Poitsu oli tosi nätisti, vaikka paikalla oli paljon vieraita ihmisiä ja lapsia. Se oli välillä irti ja välillä kytkettynä. Yhtä kaikki, se oli ihan kiltisti.

Kuuma katu

Rommi pääsi tänään kartsalle. Iltapäivän lenkki tehtiin kuumassa kesäsäässä (n. 25 astetta). Ensin käytiin ruuhkaisen autotien varrella, jossa pyyhki ohitse myös kotiin päin säntääviä kävelijöitä ja pyöräilijöitä. Sitten vielä tehtiin lenkki kauppakeskuksen ympäri. Mikään ei ollut erityisen häiritsevää, mutta ajoittainen vetäminen ei ollut kivaa. Ruuhkaisella jalkakäytävällä mentiin kuitenkin nätisti keskellä ihmispaljoutta. Tällaisiakin harjoituksia pitäisi muistaa tehdä.

Sateen jälkeen

Rankan sadekuuron jälkeen treenipaikalle kokoontui uskomattoman suuri joukkio harrastajia. Hullut suomalaiset koiraharrastajat liikenteessä.

Rommilla ja allekirjoittaneella oli hyvä treeni. Treenivihkoon oli kirjoitettu:
1) Ensin oikealle, pitkä, koputus. Lähti nopeasti ja rauhoittui hyvin maalimiehelle.
2) Vasemmalle, pitkä, hei-huuto: Lähti hyvin ja nopeasti. Mm:llä ok.
3) Oikealle, keskipitkä, haamu: Meni hienosti, oli hienosti mm:llä.
4) Vasemmalle, keskipitkä, koputus. Lähti hienosti ja oli hyvä muutenkin. Mainio!

Kyllä nyt kelpaa. Kaikki lähetykset sujuivat siltä osin hyvin, että ei karannut kertaakaan. Keskilinjalla ei vetänyt ihan nelivetona, joka sekin on pienoinen voitto.

Jatkossa muistettava, että koiran voisi istuttaa ennen lähetystä ja maalimiesten tulis kehua koiraa ääneen, jotta keskilinjalla tiedetään koiran saapuneen perille.

Arvosana kahdeksan

Olin tokoilemassa Rommin kanssa lämpöisessä kesäillassa. Isäntäkin lähti mukaan katselemaan ja filmailemaan meidän touhuja. Treenissä oli ohjelmassa:

- perusasentoa: Rommi hakeutuu selvästi aiempaa lähemmäs. Myös asento on korjautunut suoremmaksi.
- luoksepäästävyys: Rommi peruutti hieman, mikä on sille ihan uusi ilmiö. Normaalisti se on ollut menossa syliin.
- seuraamista ja käännöksiä: Lyhyet seuraamiset sujuivat hyvin. Vielä kun saisi oman vasemman kätensä liikkumaan.
- temppuna pujottelua jalkojen välistä: Koitin vaihtaa välillä suuntaakin, mutta oma koordinaatio ei riittänyt siihen. ;-)
- paikalla makuuta ja paikalla istumista: Rommi malttoi hyvin vaikka vierellä harjoiteltiin agilityä. Pystyin siirtymään eteen ja takaisin sekä myöskin ottamaan muutaman metrin etäisyyttä.
- temppuna ryömimistä: tässä vaiheessa Rommi oli jo aivan puhki. Masu taisi olla täynnä makupaloja ja ryömiminen soralla epämiellyttävää.

Lopputuloksena oli isännän arvosana harjoittelusta: kahdeksan. Siinä on ilmeisesti hieman pudotusta sekä koiralle että ohjaajalle.

Sunnuntaitokoa

Kahden viikon tauon jälkeen treenasimme tokoa uudessa porukassa. Rommi oli aluksi hieman levoton uudesta paikasta ja koirista, mutta parin minuutin jälkeen se tuntui olevan sitä mieltä, että treenaus ja palkka ovat sittenkin parasta.

Treenasimme kontaktipujottelua, seuraamista ja maahanmenoa. Kontaktipujottelu sujui suhteellisen hyvin. Pari koiraa meinasi kiinnostaa enemmän kuin palkka, mutta kevyt nyppäys hihnasta riitti korjaukseksi. Seuraamista edelsi kokeilu siitä, kuinka hyvin sivulletulo oli muistissa. Rommi seurasi reittä jo melko mukavasti. Siitä oli hyvä lähteä seuraamiseen, jota teimme muutaman askeleen pituudelta. Kontakti pysyi hyvin. Paikkaan en ehtinyt kiinnittää niin paljon huomioita, mutta ainakin paikka pysyi samana joka kerta (yhtä edessä/takana/kaukana). Olin joka tapauksessa yllättynyt seuraamisen onnistumisesta. Parin askeleen jälkeen otettiin palkka taakse vahvistamaan edistämisen estämistä. Maahanmenossa palkkasin tiheään, koska vaihdoin paikkaa sivulle ja eteen muutaman kerran. Etäisyyttä ja aikaa ei ollut paljoa. Rommilla ei näyttänyt olevan ongelmaa pysyä maassa, mutta se olisi mielellään kellahtanut lonkka-asentoon. Kotiläksyksi tuli lisää paikallamakuuta.

Joka tapauksessa hyvä treeni aurinkoisessa säässä, jota uhkasi kyllä menomatkalla ropahtaneet sadepisarat.

Pentunäyttely 16.5.2009

Rommi osallistui Hämeen Spanielikerhon Kaupin vinttikoiraradalla järjestämään pentunäyttelyyn. Rommi on nyt puolivuotias, joten luokkana oli pennut 5-7 kuukautta. FC1 ryhmän tuomarina oli Kristiina Niemelä. Rommin sijoitus oli kolmas (3/4). Luokan voiton vei Rommin veli Luca, joka oli myös VSP (Onnea, Eija!). ROP-pentu oli Rommin sisko Helmi (Onnea, Birgitta!).

Rommin arvostelu kuului seuraavasti:

”Erittäin lupaava. Hyvät mittasuhteet päässä ja rungossa. Hyvä pään profiili, jossa kaunis ilme. Leikkaava purenta. Hyvä kaula. Suora selkälinja. Hyvä rintakehä. Tasap. kulmautunut. Liikuu hyvin. Esiintyy ja esitetään hyvin. Luonnontöpö. Kivekset ok.”

Kuvassa Rommi seisoo, copyright Minna Saros

Hauska hakutreeni

Tänään oli ei-niin-hauska hakutreeni. Miten osasimmekin valita päiväksi hävittäjien tankkausharjoituspäivän ja paikaksi lentokentän lähellä olevan metsän. Koirat reagoivat autoissa meluun voimallisesti, ja taisi meidänkin pentu kuunnella kauheaa meteliä levottomana. Lisäksi päivä oli taas sellainen, että hädin tuskin ehdin hakea koiran kotoa ja vaihtaa vaatteet töiden jälkeen. Saavuimme myöhässä ja treenasimme ryhmän viimeisenä. Hätäpäissäni olin vielä lähteissäni ottanut mukaan ensimmäistä kertaa ketjukaulaimen normaalin sijaan, ja pk-liivitkin olivat hukassa. Kotimaiset tuontinakitkin (sisäpiirivitsi) jäivät kaappiin tai itse asiassa kauppaan, kun tämä viikko on ollut taas hieman kiireinen.

Hirveää selittelyn makua siis heti alkuun. Ensimmäinen maalimies oli rauhallinen, pitkä pako, johon Rommi lähti kuin tykin suusta. Siinä se ei vielä karannut, mutta kahdella seuraavalla pistolla kävi niin. Se sai kiemurreltua itsensä irti kaulaimesta peruuttamalla ja sitten mentiin. Kolmen piston sijaan piti ottaa viisi ennen kuin sai edes yhden lähdön ilman karkaamista. Piippaamistakin piti rauhoitella. Koiralla kyllä näytti olevan hauskaa, ohjaajalla ei niinkään. Onneksi treenivihkoon oli kirjoitettu rohkaisevat kommentit: "Koira innokas ja reipas". Potentiaalinen hallintapainajainen on silti iloisuudessaan niin ihana.

Rommille oli hauskaa vielä myös se, että se pääsi treenin jälkeen temmeltämään kaverin nahkacollien pennun kanssa. 1,5 kuukautta nuorempi pentu arasteli aluksi aika rajusti leikkivää Rommia hieman, mutta reipastui kyllä kunnon peuhaamiseen. Parivaljakko "kaateli" toisiaan kumoon tai siis oikeasti kaatuilivat ihan muuten vaan vuorotellen. Molemmat nauttivat matkalla myös ravitsevaa hevosen lantaa, nam, nam.

Illalla kotona koira koira kerjäsi itselleen retiisiä, joten se sai haluamansa. Hetken outoa palasta pyöriteltyään se söi sen sitten. Ahne mikä ahne. Lenkilläkin oli juuri löytänyt kuivuneiden lehtien alta kasan silakkaa. Ei irrottanut käskystä, joten piti kaivaa suusta iso kasa kalaa pois. Piti mennä suihkuun, kun tultiin kotiin, koska kalan haju ei muuten lähtenyt nenästä. Olihan päivä.

Vappupoika tokoilee

Kävimme vappuna 350 kilometrin päässä katsomassa ukkia ja veljen poikia. Rommikin pääsi vapputorille, jossa oli paitsi paljon ihmisiä, kova meteli ja monenlaista syötävää maassa. Kaikesta selvittiin kuitenkin suht'koht tyylikkäästi. Muut koirat olivat vaikeampi rasti kuin ihmiset. Pikkukoirakin sai maistaa pienen palan hattaraa. Varsinainen onnenpäivä koitti, kun toisella pojista tippui molemmat jäätelötötterön pallot asfalttiin. Toinen palloista pelastettiin oikealle omistajalleen, mutta toisen puolen sai Rommi. Se hotkaisi päärynäjätskipallon kitusiinsa, ihmetteli hetken, että onpa kylmää ainetta ja nielaisi sitten koko komeuden kerralla. Ei tullut mahavaivaa, ei mitään - ihme tapaus.

Tänään palattiin arkeen ja tokoiluun. Ilma oli kostea sateesta, mutta se ei tiivistä menoa haitannut. Alkuun hiottiin perusasentoa. Rommi ohjautuu hyvin paikalleen käsiohjauksella, mutta ilman sitä ei tapahdu mitään. Luoksepäästävyydessä se kävi ensin moikkaamassa ohjaajaa, mutta toinen kerta meni jo paremmin paikallaan, vaikka ohjaaja silitti pikaisesti rinnasta. Muutama paikallaanolo istuen ja maassa menivät hyvin (siirtymä metri, pari; aikaa max. 10 sekuntia). Sitten hieman pujoteltiin kasia jalkojen alta sekä paikallaan että askeltaen. Luoksetulossa otin loppuasennon, mutta korjasin itse hieman vinon loppuasennon. Hyi mua. Hypyssä malttoi nyt hieman paremmin sivulla ennen kuin lähti esteen yli kohti makupaloja (käsky katsekontaktista). Sitten treenailtiin kaukokäskyjen siirtymisiä avustettuna: istu-maahan-istu (nouseminen vaikeaa), istu-seiso-istu (ok); seiso-maahan-seiso (vaikea). Lopuksi vielä pujoteltiin porukan lomitse remmin kanssa ja ilman ja kerran vielä koira oikealla puolella kulkien: Rommi oli ihmeen tarkkaavainen, vaikka pitkä ja intensiivinen treeni oli takana. Kyllä nakissa on voimaa! Treeni oli hyvä. Vielä lopussakin jaksettiin tehdä liikkeet kunnolla, ja missään vaiheessa ei menty ylikierroksille. Alla oli pieni lenkki, joka ilmeisesti siivittää hyvään fiilikseen, kun ei tarvi ottaa itseään ja koiraa ihan "suoraan pakasta".