Kostea juhannusjälki

Vettä satoi kuten kunnon juhannussäähän kuuluu, kun A-luokan kepo teki koiruudelle harjoitusjäljen. Jäljellä oli sopivin välein makkaraa. Nenä pysyi hyvin maassa, ja koira eteni paremmin kuin aiemmilla kerroilla. Tällä kertaa jäljeltä ei tehty samanlaisia hukkaretkiä kuin aikaisemmilta jäljiltä. Yhtään kertaa ei tarvinnut lähettää koiraa uudelleen hommiin vaan se haki reitin joka makkaran jälkeen uudelleen oma-alotteisesti. Tuntui, että jälki loppui ikään kuin kesken, kun loppuherkku ilmestyi eteen juuri, kun olimme päässeet hyvään vauhtiin.