Palomiehet on kivoja

Alkuviikko on ollut taas parempi, joten lähdettiin kokeilemaan treenikuntoa. Raunioilla oli vuorossa hakutreeni, joka suoritettiin tolppien päällä olevassa kontissa ja sen ympäristössä. Kontissa haisi savu, ja siellä oli pilkkopimeää. Treenitauko oli ollut todella pitkä, joten ei ollut oikein tietoa siitä, missä mennään ja kuinka paljon aiemmista treeneistä oli muistissa.

Ensin Rommille oli maalimies kontin takana. Päästin koiran etsintään tukemalla sitä "ukko"-käskyllä, jonka se ehkä muistaa aiemmista treeneistä. Koira lähti rohkeasti hakuretkelle. Nenä hakeutui maalimiestä kohti hyvin - olihan siellä purkillinen ruokaa odottamassa. Savunhajuisessa kontissa ollut maalimies tuli näyttäytymään ovelle ennen katoamistaan pimeyteen. Rommi paikansi hajun oviaukkoon, mutta ritiläportaat tuottivat pienen ongelman. Ne piti kiivetä yhdessä. Sivusta noustiin kyllä korkeimman portaan päälle, mutta yksin ei niitä uskaltanut kiivetä. Pimeä ja haju olivat sen jälkeen pienempi paha, kun nenään saatiin myös ihmisen haju. Yksi maalimies löytyi työmaakopista, jossa ei ollut ollut yhtään maalimiestä aiemmin. Rommi seurasi heti ilmavainulla hajuvanaa suoraan kopille. Siellä se söi suorapalkkaansa, kun vihdoin ehdin paikalle. Olin jo ehtinyt kuvitella, että koira oli karannut taas katsomaan palomiehiä, jotka harjoittelivat samalla alueella ja joita oli pitänyt käydä morjenstamassa kesken hommien. Vähän oli siis hakusessa, että mitä siellä alueella ollaan tekemässä, mutta ihan kohtuullisesti meni siihen nähden, kuinka pienellä treenillä on oltu.