sunnuntai 8. toukokuuta 2011

Videotokoa ja matolääkettä

Esiinnyimme tänään tokotreenissä videolle. Ensin menimme luoksepäästävyyteen, ja koira meni heti kyykyssä olevan ohjaajan luo, ja pukki itseään tätä vasten. Kun otin namin käteen, se kääntyi minuun päin, istui odottamaan sitä ja antoi rapsuttaa itseään.

Siitä mentiin sitten riviin, jossa oli kuusi koiraa. Olimme laitimmaisena, ja koira alkoi heti tarjoamaan maahanmenoa. Rivi tiivistettiin kolmen metrin väleihin, jossa tehtiin normaali perusasento- ja luoksepäästävyysharjoitus. Koira istui namin avulla omalla paikallaan tosi nätisti. Kokeilin laittaa käden selän taakse, mutta koira veti päätään käden perässä taaemmaksi. Jos perusasennossa ei hetkeen tapahdu mitään (palkkaa tai uutta käskyä), niin koira alkaa tarjota eri asentoja (maahan, istuu jne.), mitä pitää edelleen rauhoittaa.

Maahanmeno oli hieno ja nopea. Hieman pää pyöri paikallamakuussa, ja tuli myös heitto lonkka-asentoon, mutta koira ei reagoinut, vaikka kaksi koiraa vierestä lähti paikaltaan pois. Rommi on kyllä ollut aina hyvä tässä liikkeessä eli alun kärsivällinen harjoittelu kannatti.

Kun välissä kuuntelimme ohjaajan opastusta, koira mammi rauhassa ja odotti kärsivällisesti, että joko tehtäisiin jotain. Se ei kuitenkaan piipannut eikä ollut muutenkaan huonossa vireessä tai hermostunut. Näin se sai jopa harvinaisen silityshetken kesken treenin. Se tapitti koko ajan mua silmiin, ja tarjosi mammimista ahkerasti. Naapurikoirakin kävi pyörimässä meidän vieressä hajujen perässä, mutta sekään ei Rommia häirinnyt.

Rivissä pujottelu sujui tänään myöskin hyvin. Palkkaa sai vasta, kun toinen koira oli selkeästi ohittanut meidät JA kontakti oli pysynyt. Otin tämän systeemin käyttöön, kun ensimmäinen ohitus tuntui niin hyvältä. Kun meillä oli laitapaikka, niin vapautin koiran välillä. Koira koiralta vaikeutin hommaa, ja tein myös 90 asteen käännöksiä paikalla koirien ohittaessa. Omassa ohitusvuorossa teimme laajat kaarrokset. Ohjaaja kommentoi sitä, että suurimmalla osalla koirakoita koira seuraa paremmin ohjaajaa pujottelussa kuin varsinaisessa seuraamisessa, mutta meille hän kommentoi, että meillä se on päinvastoin. Huh, tulipa helpotuksena, kun koira ei pujottelussa ollut edes käskyn alla.

Seuraamisessa huomio kiinnittyi lähtöihin, joissa koiran kontakti kyykkää. Otetiin tavoitteeksi, että lähtö otetaan uusiksi, jos kontakti ei pysy. Ja kas, koira ei sitten enää laskenutkaan sitä. Saimme parit naksautukset just lähdön jälkeen ja se tepsi heti. Fiksu mies.

Sitten vielä oli yhteisessä ohjelmassa luoksetulo. Koira jää hyvin paikoilleen, otin kävelyn jälkeen namit käteen ja ohjasin niillä koiran luoksetulossa eteen. Pyysin sen myös edestä sivulle, vaikka liike ei ole vielä valmis.

Lopussa treenasimme kepon avustukselle maahanmenoa, joissa koira jättää kyynärpäänsä ylös. Hinkkasimme sitä takapalkalla ja joitakin onnistumisiakin tuli. Mielenkiintoista, kuinka jäävissä liikkeissä maahanmeno on niin huono, vaikka paikkamakuussa se on hyvä ja nopea.

Kaiken kaikkiaan ysin suoritus vaikka itse sanonkin... ;-)

Rommille aloitettiin tänään matokuuri, joka kestää kolme päivää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti