Haku
Hakutreenit olivat ehdottomasti leirimme kohokohdat, ja ohjaajana urakoi Samuli Juntto. Lähdin leirille hakemaan vinkkiä pariin haasteeseen eli tyhjiin ja piiloihin. Kun metsässä ei ollut luontaisia piiloja ja irtopiiloja ei ollut mukana, tuli selväksi, että leirillä tahkottaisiin tyhjiä.
Ensimmäinen alue oli haastava, koska sen oikeassa sivussa metsä vaihtui ylämäkeen syväksi heinikoksi. Tämä tuotti useille koirille haastetta, mutta Rommi haki sieltäkin hyvin alkuhaahuiluista huolimatta. Treeniin sisältyi yksi tyhjä vasemmalle (toinen pisto), mutta koira tuli sieltä pois kohtuullisen hyvin. Alueelle ei oltu tehty hajuapua tai muutakaan vinkkiä, mikä ilmeisesti helpotti koiran ratkaisua jättää homma kutsusta kesken.
Kaksi seuraavaa treeniä tehtiin hyvin selkeässä ja hyväpohjaisessa maastossa, joten maastossa näkyi hyvin, mitä koira teki (ja päinvastoin). Toisessa treenissä koira sai neljä löytöä (kaksi alussa ja kaksi lopussa) ja kolmannessa treenissä maalimiehiä oli kolme (yksi alussa ja kaksi lopussa). Molempiin tuli tyhjiä sellainen määrä, että menin laskuissa sekaisin. Homman idea oli saada Rommille kunnon pistoja, joissa tehdään kunnon laatikko. Laatikot paranivat toistojen myötä ja sain myös hyviä vinkkejä etenemisen ajoitukseen. Hain osasta pistoja koiran itse pois, joten hallintaakin tuli harjoiteltua. Koira lopetti haukun hyvin, ja tuli kiltisti sivulle. Leirin viimeisenä kokonaisena päivänä pidetyssä treenissä koira osoitti jo hiipumisen merkkejä, kun se ei millään olisi jaksanut enää aloittaa haukkua viimeiselle maalimiehelle. Se teki sen kuitenkin urheasti.
Koira toimi tyhjillä hyvin, joten jälleen kerran tuli osoitettua, että tämän koiran kanssa sujuu, kun vaan uskaltaa treenata ja edetä rohkeasti.
Jälki
Teimme koirulille pari jälkitreeniä. Ensimmäinen treeni tehtiin hyvässä säässä melko jyrkästi laskevaan mäkeen. Merkkeinä olivat isot pyykkipojat naruineen.
Koiralle laitettiin nakinpaloja jäljelle, mutta muurahaiset ehtivät vallata namit. Rommi yritti ottaa ensimmäistä namia suuhun, mutta todetessaan mustat viholliset, se sylkäisi palan vihaisena suustaan, ja jatkoi jäljestystä äkäisesti. Jokainen nami, jonka ohi sen piti mennä, nostatti koiraa aina vaan parempaan suoritukseen. Koko ajan koira jäljesti nenä maassa, ja nenä ei noussut edes silloin, kun himmasin liinasta sen vauhtia. Liina kulki kulkusten kautta, mutta se ei tuntunut haittaavan. Jäljellä oli rajujakin kulmia molempiin suuntiin, mutta hyvin poika veti.
Toinen jälki oli aivan edellisen vastakohta. Koira nosti kuonoaan maasta usein, ja se haahuili jäljen molemmin puolin. Tällä viimeisenä päivänä tehdyllä jäljellä ei nyt ollut namia, vaan ainoastaan pari keppiä, joista se sai palkan. Se ei nostanut keppejä ennen kuin pyydettäessä, mutta merkkasi ne tosi hyvin. Jäljen merkkaus oli liian selvä (muovit), koska korostetun isoa merkkiä koira yritti jopa kuonollaan tavoitella. Perinteemme tehdä leirillä hyvä "loppujälki" romutettiin tässö.
Tottis
Tottis ei ollut meidän juttu tällä leirillä. Olemme jumiutuneet seuraamiseen, ja kaikki muut liikkeet ovat vain treenamista vailla, joten meillä ei ollut oikein mitään ongelmiakohtia esittää hyvälle kouluttajalle, joka oli tällä kertaa Teija "Tytti" Juntto. Nautiskelimme sitten vaan enimmäkseen muiden suorituksista.
Yhtenä päivänä veivasimme seuraamista, ja vire oli hakusessa. Alku oli ihan kaamea, mutta koira piristyi loppua kohden, kun teimme kahdeksikkoa ruutumerkkien ympäri. Myös lopun pikkuliikkeet sujuivat. Saimme ohjeen hidastaa vauhtia, missä ehtii paremmin tarkistaa, mikä mättää. Välillä pitäisi tehdä myös pidempää sarjaa, jotta näkisi, missä oikeasti mennään. Ja neuvo itselle on: treenaa enemmän!
Esineruutu
Koiran työskentely esineruudussa on sinnikästä, mutta meillä ei ole vielä oikein rutiinia lajiin ja ongelmana on koiran himo ensin etsiä kaikki esineet ja vaihdella niitä kesken piston. Meidän tulee siis pitäytyä edelleen yhdessä esineessä, merkitä ne hyvin, tehdä kaistoja ja ohitusharjoituksia niissä.
Kahdesta harjoituksesta ensimmäisessä teimme 5 pistoa kolmella vieraalla esineellä. Koira toi alkuun esineet jolkotellen, mutta vauhti parani loppua kohden. Luovutukset eivät ole valmiita, joten hinkkasin vain yhtä tuontia, kun koira pudotti esineen.
Toisessa treenissä oli sama ruutu ja 10 kuumaa paikkaa, joita muut olivat hinkanneet. Koira haki tosi paljon tallausjälkiämme pitkin ja jäljesti ruudussa muutenkin. Töitä se tosin teki koko ajan. Tässä treenissä haettiin viittä esinettä, alkuun yksittäisiä ja sitten "häiriöesineellä". Häiriöt eivät vaikuttaneet tuontiin tällä kertaa, vaikka hyviä luovutuksia ei saatukaan. Koira mälväsi esineitä liikaa ja pudottikin välillä.
Muuta
Ekana iltana Rommi pääsi parin hurmaavan neidon kanssa läheiselle tielle ravaamaan, mutta muutoin riehumahdollisuudet olivat vähissä. Koira saikin paljon lepoa, joka tosin oli usein avoimen mökin oven läpi vahtimista. Koira pysyi mökissä, vaikka välissä oli vain kangashäkki ja hyttysverkko. Pelkkä hyttysverkko ei sitä pidätellyt - sekin tuli kokeiltua, kun yhtenä tottispäivänä ihmettelin, että tuleepa tuolta tutun näköinen koira irrallaan. Omahan se tietty oli, kun olin unohtanut nostaa häkin tulpaksi ovelle. Muutoin koiran kanssa oli kiva olla leirillä. Rommi rauhoittui huoneessa hyvin, nukkui kiltisti ja ei pitänyt mekkalaa yksin ollessaan.
Leirin lopuksi pirkanmaalaiset leiriläiset ajelivat karavaanina takaisin kotia kohti, minne palattiin jälleen kerran väsyneinä, mutta onnellisina. Meille ei onneksi tullut isompia haavereita itseemme, koiraan tai autoon, vaikka tämäkään leiri ei säästynyt kokonaan ilman vahinkoja. Koirista ja ihmisistä löytyi leirillä iso kasa punkkeja, yhtä koiraa "pisti" ilmeisesti oksa, yhteen laukkuun pissattiin kai kahdesti ja yhden ihmisen varpaan muljautti sijoiltaan kotimatkalla hidastusvalli. Kaikkea voi sattua ja tapahtua. ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti