Kolmas kerta toden sanoo

Hakutreenejä on nyt takana kolme. Eilen treenattiin pilvisellä säällä (+3 astetta) uudessa paikassa metsämaastossa. Lunta ei juurikaan metsässä enää ollut. Pistoja tehtiin neljä: ensin saatto, sitten haamu ja vielä kaksi pakoa. Keskilinjalla ei käytetty lähtökäskyä. Koira oli joka pistolle lähdössä into piukassa, kun hoksasi, että maalimieheltä sai laatikollisen herkkuja. Saatto ja haamu menivät hyvin. Kolmas pisto oli aika pitkä alarinteeseen, ja pieni poika ehti jo unohtaa, että näki maalimiehen menossa piiloon. Etsittyään maalimiestä hetken se epäröi ja lähti tulemaan kohti minua. Noin viisi metriä ennen perille saapumistaan näki, kuinka lamppu syttyi: "ei peijakas, sinnehän meni joku" ja sitten tehtiin täyskäännös kohti metsää. Toisella (omalla) yrittämällä maalimies löytyikin helposti. Neljännessä pistossa kävi hama, kun keskilinja kiemurteli ja meistä jälkeen jääneet treenaajat olivatkin käytännössä suoraan sivullamme ja näkyvissä, kun lähetin koiran. Se kävi tarkastamassa seisoskelijat, mutta palasi takaisin, kun niiltä ei irronnut palkkaa. Otettiin muutama askel kohti piilopaikkaa ja uusi lähetys. Sitten meni hyvin. Leikkiminen lopussa ei enää kiinnostanut, kun oli niin jännää! Koiran innosta tämä ei tule jäämään kiinni. Kotiläksyksi tuli rintamalinjan (siis oman) pitäminen suorassa lähetyssuuntaan nähden heti alusta lähtien.