maanantai 13. heinäkuuta 2009

Mahtava leiriviikko 06.-10.07.

Vietimme viikon 28 treenileirillä, ja matkan anti oli tosi runsas. Mennen tullen yövyimme kyläpaikoissa, joten saimme lisäharjoituksia sosiaalistamisessakin. Tässäpä parhaat palat kiihkeästä viikosta:

Haku


Kuvissa Rommi lähtee maalimiehelle, copyright Eveliina Happonen

Maanantaina hakutreeni pidettiin sähkölinjan alkupäässä. Alkuun pari ääniapua (hei ja koputus). Meni ok, vaikka koputuksella joutuikin vähän haeskelemaan. Sitten vuoroon viuhka. Kolmas maalimies haettiin nopeasti oikealta ja paluusta otettiin luoksetulo keskilinjalle. Neljättä maalimiestä vasemmalta piti hakea kolmella pistolla, joista osa meni juoksenteluksi. Ensin tehtiin laaja kaari vasemmalle, sitten oikealle. Kolmannella pistolla maalimies onneksi löytyi, kun olimme samalla edenneet riittävästi kohti piiloa. Poika oli harvinaisen puhki neljästä pistosta. Samaa sanoivat omista koiristaan muutkin. Koirilta puuttui paras terä. Taisi johtua ensimmäisestä leiriyöstä, joka oli itse kullakin hieman levoton.

Tiistaina hakutreenissä oli tavoitteena hauska motivatiotreeni. Neljä maalimiestä, kaikki runsailla avuilla. Lähdöt olivat nopeita, ja koira ei karannut lähetyksestä. Keskilinjalla eteneminen oli pitkä ja kaamea, kun koira innoissaan veti nelivedolla seuraavalle lähetyspaikalle. Hallinnalle täytyy alkaa tehdä jotakin, vaikka kaikki varoittelevat innon laantumisesta.

Torstaina ylemmällä hakualueella kokeiltiin hajuavusteisia suoria pistoja. Ensin käytiin rekisteröimässä ykkönen, mutta koira nostikin kolmosen. Höh. Palasimme kakkoselle, joka nostettiin hyvin. Sitten palattiin vielä ykköselle, joka nousi tällä kertaa hyvin. Myös viimeinen nousi hyvin, vaikka lähetyksessä koira pääsi karkaamaan. Rommi ei selvästikään ymmärtänyt, että jo löydetyille maalimiehille pitäisi mennä ikään kuin uudelleen, kun ne jo kertaalleen on käyty metsästä hakemassa.

Perjantaina haussa jälleen yläalueella pidettiin hauskaa. Ensin helpot saatto ja tuuliavustettu pisto. Sitten vielä puolipako ja viimeiseksi hilluva haamu, joka lauloi treeniporukan iloksi "Rovaniemen markkinoilla". Sen verran Rommi vieroksui laulavaa maalimiestä, että leikkiminen ei luonnistunut ennen kuin oltiin takaisin keskilinjalla. Vauhti oli hyvä, ja koira ei myöskään vetänyt sikana keskilinjalla. Tähän hakuharjoitukseen oli päättää tiivis harjoitusviikko.

Tottis

Maanantaina koira jäi huilimaan, kun ohjaaja lähti vielä katselemaan muiden tottistreeniä.

Tiistai-iltapäivänä osallistuimme kentällä pentutottikseen, jossa oli mukana 7 koiraa. Ensin kontaktiharjoitus paikallaan, sitten sama liikkeessä. Luoksetulo kujan läpi meni hyvin, mutta hetkeä myöhemmin yhden toisenkin ohjaajan kutsu oli niin houkutteleva, että sitä ei voinut vastustaa. Karkuteiltä tultiin kuitenkin kiltisti takaisin ilman, että jäätiin matkalle kuikuilemaan. Muutama maahanmeno toimi hyvin. Tauon jälkeen hioimme vielä avustajan kanssa perusasentoja ja lyhyitä seuraamisia.

Torstaitottiksessa koitettiin taas hioa perustekniikkaa, mutta se oli enemmän hukassa kuin tiistaina. Treenin lopuksi saatiin kuitenkin yksi hyvin tiivis seuraaminen, jollaista en ole aiemmin tuntenut. Tunsin koiran kontaktin selvästi sääressä.

Kuvassa Rommi saa kohta palkkaa perusasennosta, copyright Eveliina Happonen

Esineruutu

Rommin elämän ensimmäinen esineruutu tehtiin tiistaina risteillen alueella, ensin hihnassa. Aluksi koira oli selvästi omasta mielestään hakumetsässä, koska kuikuili ukkoja jatkuvasti. Kun päästin irti hihnasta, koira kävi tekemässä "hakupiston", mutta palasi käskystä takaisin. Pari kertaa kävimme seisomassa esineen vieressä ilman reaktiota. Treenikaveri tuli apuun tässä vaiheessa, ja käytiin yhdessä osoittamassa esineet. Kolmannella esineellä koira hoksasi, että näitähän täällä nyt haetaankin ja neljäs esine oli jo kiinnostava. Kaikki esineet olivat outoja ja suurin osa myöskin kovia. Silti kaikki otettiin suuhun viimeistään leikissä.

Keskiviikkona iltapäivällä kokeilimme uudelleen samaa esineruutua. Alussa poitsu otti ensin taas hakumaisen piston ennen kuin palasi työskentelemään luokseni. Lähdimme tuulta apuna käyttäen takakulmalta viistosti siksakaten kohti esineitä. Tällä kertaa kaikki esineet bongattiin tällä tavalla joko heti tai hetken päästä ja kaikki taidettiin ottaa suuhun ja tehdä noutomaisia elkeitä. Yhtään puhdasta tuontia ei tehty, mutta silti meillä oli bileet joka esineestä. Poitsu kuunteli suuntaohjeistusta metsässä yllättävän tarkkaan. Joka tapauksessa rohkaiseva edistyminen ruudussa.

Esineruudussa haettiin vielä torstaina näytetty hanska pari kertaa siten, että lähetys tapahtui tieltä. Sitten vielä haettiin yksi tuuliavusteisesti risteillen. Rommi löysi esineet hyvin, otti heti suuhun ja lähti tuomaan. Luovutus ei ole kunnossa, mutta sehän ei ole meille uutinen, koska nouto on alkutekijöissään.

Kuvissa Rommi esineruudussa, copyright Eveliina Happonen

Agility

Maanantaina iltapäivällä olimme pentuagilityssä, jossa harjoiteltiin:
- alustan käyttöä: Rommille tuttu, "Kyllä mä osaan nämä eväät täältä hakea!"
- kontakteja: maassa keinun kannen päältä "seis"
- ohjaamista: hassuttelua, pyörimistä, kääntymistä sisä- ja ulkokautta "sylissä" namin avulla
- keppejä: hihnasta ohjaten, palkka edessä
- leikkiä

Kuvassa Rommi kepeillä, copyright Eeva Siuruainen

Keskiviikko aamupäivällä menin katsomaan agilityä, kun maastoharjoitus jätettin tällä kertaa väliin. Malttamattomana otin myös koiran hetkeksi mukaan, kun pihassa oli muutoin rauhallista. Vahvistimme alustaa ja putkea, jossa harjoittelin molemmilta puolilta ohjaamista. Vielä poseerattiin kameralle muutaman esteen verran hypyissä.

Muuta sekalaista

Menomatkalla leirille poikkesimme mm. katsomassa pesäpallotreeniä. Tapahtumaan lähdettiin hieman pelon sekaisin tuntein, kun edessä oli pallojen viuhuntaa, kiihkeitä huudahduksia ja syöksyviä pelaajia. Pelko oli kuitenkin aiheeton, sillä poika ei ollut millänsäkään kentän touhuista. Enemmän kiinnostavia olivat metrin päästä ohittavat ihmiset ja näiden eväät, joita piti nuuhkia nenä taivasta kohti. Muutenkin lasten kanssa meni kyläpaikassa mukavasti.

Ensimmäinen päivä leirillä oli hieman levoton, mutta hyvin poika tottui olemaan yksin huoneessa ja nukkumaan yönsä levollisesti. Välillä lenkeillä näkyi treeniväsymystä, mutta toisaalta näkyi myös opitut asiat. Kun metsästä löytyi hanska, se pitikin poimia maasta ja tuoda mammalle. Pientä levottomuutta osoitti se, että kaikki juuret olisi pitänyt saada kiskoa maasta ja hihnassakaan ei osattu oikein kulkea. Vapaana mentiin kuitenkin tosi sievästi ja seurattiin ohjeita tarkasti. Huoneessa rauhoittui hyvin, ja yöt sujuivat rauhallisesti.

Keskiviikkoiltana pidettiin leirikisa, jossa oli osiot: haku, tottis ja agility. Rommi pääsi framille leikkimielisessä tottisosiossa. Torstaina pidettiin ohjaajille tietovisa, jossa myös nopeudella oli merkitystä. Kummassakaan lajissa ei tullut menestystä, mutta hauskaa oli.

Perjantai-iltana leirin jälken yksi pyöräilijä pääsi yllättämään hyttysparven keskeltä. Treeniväsymys näkyi, kun ajajaa olisi pitänyt paimentaa väkisin. Koira käytännössä nukkui koko viikonlopun. Taisi pureskella kaikkea oppimaansa...

Kuvassa lihashuoltoa, copyright Virpi Salmela
PS. Kiitos kaikille kuvaajille digimuistoista

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti