maanantai 17. elokuuta 2009

Hämmentävä jälkitreeni

Oli kiva lähteä uuden porukan kanssa jälkitreeniin Vehmaisiin. Kyse oli Pirkanmaan Pelastuskoirien treenistä, johon ajeltiin Vehmaisiin nurmikentälle. Ilmakin oli aurinkoinen ja suhteellisen lämmin, yli 15 astetta.

Kävimme ensin läpi välineitä ja perusteita. Sitten pääsimme asiaan. Lähdin tekemään Rommin jälkeä kauemmas nurmikentälle. Tallasin loivasti kiemurtelevan jäljen myötätuuleen nurmikentälle, jossa oli runsaasti lokkien sulkia. Laitoin kokeeksi paljon liotettua nakkia. Linnut taisivat ilmestyä jäljelle heti, kun hävisimme riittävän kauas. Ohjaaja kertoi hyvistä nameista, jotka eivät kiinnosta luonnoneläviä niin paljon. Tosiaankin, sehän oli tuttua kamaa, mutta en ole muistanut hankkia niitä Rommille lainkaan. Täytyykin ottaa taas niitä tällekin koiralle.

Kun lähdimme jälkeä kohti, poitsu oli aika levoton. Nostimme jäljen lennosta ja poitsu lähti etenemään oikeaan suuntaan ripeästi. Tai vähän liiankin ripeästi. Vaikka Rommilla on ollut tapana mennä lujaa, niin ei se niin lujaa sentään normaalisti vedä. Ohjaaja kehotti askeltamaan hitaasti perässä, mutta kiihkeä meno vain jatkui. Syykin selvisi, sillä kohta koira astui jäljeltä sivuun ja oksensi. Ööö. Olin tosi ihmeissäni, koska se ei juuri koskaan oksenna. Rommi nosti urheasti jäljen uudelleen, mutta oksensi vielä tyhjää mahaansa kaksi kertaa. Keskeytimme jäljen (joka olisi pitänyt älytä tehdä heti), ja hain sille loppupalkan kannustukseksi. Se pysyi sisällä, mutta palatessakin poitsu oli levoton. Olin vähentänyt jo muutenkin pienestä aamuruoasta jonkin verran, mutta se ei tosiaankaan tainnut ollut hyvä ajatus, koska koira oli joko liian nälkäinen tai sitten joku muu oli vialla.

Kotiin tultuamme Rommi pääsi taas kakkalenkille ja kakkasi pian. Samat asiat oltiin hoidettu tosin juuri ennen treeniäkin. Sen jälkeen koira sai iltaruoan, mutta sekin tuli kokonaan ylös kahdella yökkäyksellä. Laitoimme hetken päästä vähän eläinlääkäristä ostamaamme kosteaa energiaruokaa kippoon. Se pysyi sentään sisällä ja heti kun masu asettui, koira urvahti uneen.

Tästä jälkikerrasta tuli sitten tämmöinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti