Rommi pääsi treenaamaan vähän näyttelyjuttuja. Liikkeessä näkyi, että koiran lihaskunto ei ole vielä kohdallaan, mutta pikku hiljaa, pikku hiljaa...
Rommin mielestä moinen keikistely oli ehkä joutavaa, mutta riemulla ei ollut rajoja, kun se pääsi pikku-Tirrin kanssa peuhaamaan. Tirrin ketterä keikistely ja notkea leikittely haastoi meidänkin pojan liikkumaan vikkelästi.
Myöh. huom! Poitsun selkä tai lihakset eivät tuntuneet kipeytyvän jumpasta, joten tästä vaan kevättä päin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti