Tottista ja pelkotiloja

Meitä on hieman ihmetyttänyt Rommin viime päivien pysähtely lenkeillä. Se muistuttaa hieman viime syksyn eturauhastulehduksen oireilua. Jännitys on siis kova, ja taas on alkanut koiran olotilojen neuroottinen seuraaminen. (Nyt se nojaa leuallaan polveeni ja hakee näin huomiota. Kun se ei sitä saanut, se hakee järeämmät aseet eli lelun. Kohta se varmaan lykkää keltaista ankkaa syliini tapettuaan sen ensin.) Siis, tenttaamme taas toisiamme meneekö koira lenkillä hyvin. Mikä on siis muuttunut? Se, että aamu- ja iltalenkin reitillä olevat jalkakäytävät ovat sulaneet ja niillä on terävää sepeliä. Syksyllähän oireilu väheni sitä mukaa kun lumi maassa lisääntyi. Mutta tämä on kaikki arvailua. Pari muutakin teoriaa löytyy: Rommi on käynyt muutaman kerran koirapuistossa, jossa se on saanut kovaa vartalojumppaa ja pari nirhaisua niskan tietämiin. Ehkä siis remmi ahistaa. Vielä on sekin vaihtoehto, että virtsateissä on taas ongelmaa, mutta ainakaan ELL:iin viedystä näytteestä ei löytynyt mitään.

Tottistreeni oli tänään hyvä. Olimme treenipaikalla harvinaisen aikaisin, joten teimme motskarin pitoa ja kolme toko-hyppyä. Noudon pito oli jotenkin hukassa, mutta toko-hypyt sujuivat hienosti. Kahdella kerralla koira ei liikkunut seisomisesta lainkaan, mutta toki autoin sitä käsiavulla.

Ekassa varsinaisessa setissä otimme ensin tiivistä henkilöryhmää, jossa treenikaveri naksutteli. Naksutteluja tuli niin tiheästi, että en meinannut uskoa sitä ja olin sen takia aina ainakin viisi sekunttia palkkaamisessa jäljessä. Samassa satsissa teimme pari liikkeestä istumista ja paikkamakuutakin. Liikkeestä istumaan kokeilun meni ihan hienosti, vaikka emme varmaan koskaan olleet kokeilleet sitä. Vahvistin pysähtymistä isolla vartaloavulla ja pysähtymällä itse. Koira jäi joka kerta paikoilleen, jees.

Toisessa satsissa otimme taas liikkeestä istumista sekä malttiharjoituksena eteenmeno-purkin viennin eteen, jonka jälkeen olisi pitänyt vielä malttaa seurata. Se olikin Rommille yllättävän vaikeaa. Se alkoi väsyä ja piipata. Lopulta se karkasi purkille. Yksi onnistunut eteenmeno kuitenkin saatiin. Hinkkaaminen ei vaikeuttanut sen nopeuteen eteenmenossa.