Kyllä lähtee!

Aamusella piipahdimme katsomassa Rommin veljen MH-kuvausta Punkalaitumella. Oli hauska katsoa, kuinka blue merle värinen koira käyttäytyi monessa kohtaa juuri siten kuin mitä voisin kuvitella meidän poitsun käyttäytyvän. Oli ihan kuin Rommi olisi laittanut musta-valkoisen puvun päälle ja mennyt sitten radalle. No, myöhemmin syksyllä näemme, ovatko oletukseni oikeat, kun Rommi pääsee kuvaukseen. Erojakin varmasti tulee, koska en usko mm., että meidän poitsu pistää loikoilemaan, kun ei tapahdu mitään. Meillä tehdään tikustakin asiaa, vaikka ei olisikaan. Toki voin olla tässäkin väärässä, koska poitsu osoittaa välillä malttia sellaisissakin paikoissa, joissa sitä ei odottaisi.

Illalla oli treeni vieraassa paikassa tutulla porukalla. Treeni oli aivan mahtava, vaikka keli oli raskas. Lämpöä oli lähemmäs 25 astetta, ja Rommi treenasi porukan viimeisenä. Äänenavauksen jälkeen kaksi maalimiestä eteni sivulinjoilla sataan metriin, ja sitten tultiin takaisin pistottamalla. Toisella puolella oli tuttu, toisella vieras maalimies. Tutulla maalimiehellä tuli ensin aivan mahtava haukku. Koira oli ihan liekeissä! Vieraallekin lähti tosi tykkinä, ja haukkukin onnistui, vaikka sävy oli hieman ujompi. Hain koiran pois molemmilta maalimiehiltä. Sama pari otettiin vielä uudelleen, ja jälleen hyvät suoritukset. Voi kun olin ylpeä pienestä hakumiehestäni, vaikka se joutuikin odottamaan vuoroaan pitkään ja hartaasti. Se ei piipannut turhia lähestymisessä, ja malttoi odottaa lähtökäskyjä hyvin.

Meillähän on ollut nyt pari viikkoa hyvää vaihetta, kun koira on liikkunut moitteetta. Se alkoi, kun päälle tuli antibioottikuuri laskimotulehdukseen. Mutta kuuri on ohi ja tänään myös treenikaveri huomasi, että koira kipristi kroppaansa, kun se pissasi. Täytyypä taas ottaa testerit esiin, ja katsoa missä mennään. Tällä viikolla on uitu ja kirmailtu kesälaitumilla vapaana, joten vauhtia on ainakin riittänyt.