Agilityssä viisastutaan

Tällä kertaa teimme agilitytreenissä vain osan muiden koiruleiden radasta. Sen verran olin edellisestä kerrasta viisastunut, että maltoin pysähtyä aina parin esteen jälkeen, kun koira oli mennyt hyvin. Alussa oli meille viime kerralla harmaita hiuksia tuottanut este-rengas -yhdistelmä, joka meni tällä kertaa putkeen kerrasta. Rommi ei häkeltynyt edes, vaikka jäin vahingossa esteen taakse ja koira joutui palaamaan luokseni hakemaan palkkaa. Seuraavalla kerralla se meni taas oikein.

Sitten oli hyppy-työntö-veto -sarja. Muutaman kerran otimme senkin, ja vika oli taas ohjaajassa, kun en ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Siitä sitten kepeille, jotka olivat jotenkin aiempaa hankalemmat, ja taisimme hinkata niitä neljästi. Lopussa vielä pari hyppyä, ja siinä se oli tällä erää.

Vielä kerta ulkotreeniä ja sitten siirrytään sisätreeniin talvikaudeksi. Tällä kertaa meinasikin jo alkaa palella kentän reunalla, kun keli oli nollassa. Brrrrr. Aivotkin taisi jäätyä, kun ehdin jo kotiin asti, kunnes huomasin, että jätin kentän laidalle omaisuuttani. Eikun takaisin...