Radalle oli taas viritelty iso määrä esteitä. Rata oli: neljä hyppyä, putki, kolme hyppyä ja putki. Ensimmäisellä putkellä koiran piti mennä tietysti epäluonnollisesti väärästä aukosta sisään ja lisäksi käännyttiin 180 astetta takaisinpäin, joten itse oli käännyttävä putken edessä.
Ensimmäisellä kerralla oma ajoitus ja rytmi oli kohdallaan ja koira meni oikein yhdeksän estettä ihan tuurilla! Olin joutunut ottamaan alussa ennakkoa ja olin koiran edessä, mutta radan lopussa olin kaukana sen takana ja huutelin sille vain käskyjä seuraaville esteille. Esteet olivat sillä tavalla peräkkäin, että tuurilla mentiin hyvin.
Sitten alkoikin takkuamaan. Koira alkoi hypätä esteen siivekkeen yli. Se ei myöskään meinannut pysyä paikoillaan lähdössä, vaan rontti karkasi melkein joka kerta, kun kokeilimme jotain. Oma ohjaukseni oli myös koko ajan myöhässä, joten koira ei pystynyt suorittamaan itsenäisesti tehtävää. Jotenkin tahkoamalla saimme radan tehtyä uudelleen, mutta siihen meni ainakin 20 kertaa enemmän aikaa. Jopa putki tahkosi, vaikka se menee normaalisti sen hyvin. Myös esteitä tipahteli.
Kokeilimme kerran kepit, ja ne menivät hyvin, joten niitä ei tahkottu enempää. Menin sen verran koiran edellä, että en tiennyt, menikö satsi oikein.
Toisessa setissä kokeilimme haastavampaa ohjausliikettä eli kaksi hyppyä oikeassa hyppyjonossa, käännös ja valssaus vasempaan jonoon. Sitä sitten mentiin vuorotellen mun toimesta ja kouluttajan toimesta. Kerran vielä saimme suht koht onnistuneen sarjan, johon saimme nuo edelliset kuviot ja pari itse keksittyä perään.
torstai 18. marraskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti