Hakukoira lumisessä metsässä

Metsään oli tullut märkää lunta, ja neljä vierasta maalimiestä oli mukana harjoituksessa. Kaksi ensimmäistä lähti yhtä aikaa etukulmiin. Ensimmäiselle maalimiehelle nousi hyvä haukku. Maalimies toi koiraa hetken matkaa takaisin, mistä otin koiran luo ja lähetin sen edelleen toiselle puolelle yliheitolla, joka meni hienosti. Koiran piti etsiä toista maalimiestä ylämäestä jonkin aikaa, kunnes löysi hänet. Kiersin koiran ja maalimiehen, ja haukku pätki jonkin verran. Jäin seisomaan koiran taakse, ja haukku jatkui, joten palkkaukseenkin päästiin. Liu'uttelin rinteestä alas, ja lähetin koiran lähellä olevaa maalimiestä kohti. Oli hauskaa katsoa, kun koira sai hajun maalimiehestä erään kiven vieressä. Jostain syystä se oli aivan varma, että maalimies on kivellä tai kiven sisässä. Se nousi kivelle, hyppäsi alas, kiersi kiveä, nousi kivelle, laskeutui alas jne. Hetken kierrettyään se lähti tarkentamaan maalimiestä muualta. Taisi ressu olla hieman etsinnästään turhautunut, kun se haukkui tosi hyvin maalimiestä, jonka kiersin kertaalleen ennen kuin itse palkkasin koiran. Viimeinen maalimies oli umpipiilossa lähellä keskilinjaa. Koira meinasi lähteä sinne jo varastamalla, mutta sain sen takaisin. Koira bongasi hajun helposti, seurasi sitä, kiersi piiloa, nousi sitä vasten, hyppäsi sen katolle, koitti työntää kuonoaan piiloon ja yritti konstia jos toistakin, että olisi päässyt maalimiehen lähelle. Yhden kerran se jopa palasi luokseni, kun ei osannut ratkaista umpipiilon arvoitusta. Lähetin koiran takaisin, ja se meni piilolle onneksti motivoituneen oloisena. Onneksi sattui hyvä ja osaava maalimies, joka osasi avustaa koiraa lopulta hyvään haukkuun, joka jatkui, vaikka tulin koiran viereen. Olipa erikoinen harjoitus!