Haussa tai alussa on kaikki hankalaa

Kun tuli Rommin vuoro päästä hakumetsälle, sen mielentila oli kaikkea muuta kuin toivotunlainen. Se veti pitkästä aikaa alueelle kuin pieni sika, ja tempoli sinne tänne. Mikään ei tuntunut saavan sitä rauhoittumaan. Koitin ottaa normaaleja lähestymisrutiineita, joista äänenavaus sujui hyvin, mutta tottikset eivät alkuunkaan.

Ensimmäiseltä pistolta vasemmalle maalimies toi koiran keskilinjalle. Toiselta maalimieheltä otettiin luoksetulo pienen nyppylän päältä. Kolmas maalimies oli vaihteeksi tosi lähellä keskilinjaa, mutta se ei hämännyt poitsua. Pisto neloselle oikealle oli kuulemma erinomainen pisto pitkin menolinjaa, syvälle, ja sitten hajulta nopea käännös maalimiehelle. Sieltä otettiin vielä luoksetulo ja yliheitto vasemmalle, mistä tuli puolinainen, koska palkkasin välissä. Koira lähti kuitenkin syvälle, vaikka nenä oli juuri silloin maata kohti, kun lähetin sen alueelle. Treeni oli kokonaisuutena ihan kauhea, vaikka etsinnät ja ilmaisut olivatkin siedettävät. Keskilinjalla tehdyt hallintaharjoitukset eivät ottaneet onnistuakseen, vaikka niissä on viime aikoina edistytty hienosti.

Treenin jälkeen otettiin riski, ja päästettiin poitsu riehumaan tyttöjen kanssa. Toisella oli ollut vasta juoksu, ja Rommia tietysti kiinnosti se kovasti. Sen oli kuitenkin pakko taipua naisen tahtoon, koska lähelle ei päässyt.

Poitsu on muutenkin ollut jotenkin taas haluton tai sitten vaan turhan terävä vajaan viikon verran. Se reagoi turhan voimakkaasti asioihin, ja rentoutuminen on vaikeaa. Kaikki hajut kiinnostavat älyttömästi, ja koiraa saa vetää perässään lenkeillä. Treeneissä se on saanut parempia herkkuja, kun aina tulee urputusta siitä, kuinka onnettomat eväät sillä on. Koiran masu on kuitenkin ollut taas turhan kovalla, joten taas laitettiin makupalat vaihtoon, ja alettiin lisätä löysentävää ainetta ruokaan, joka on ollut jonkin aikaa nyt tauolla. Poitsu on näyttänyt välillä tosi tuhdilta, vaikka sen paino on kuitenkin pysynyt samana (n. 26,5 kg).