Mukavaa tokoilua

Tänään oli vaihteleva vappusää, kun välillä paistoi aurinko ja välillä tuli räntää tai rakeita. Kävimme vappupäivän kunniaksi kunnon lenkillä koirakavereiden kanssa, ja kastuttiin vain kerran. Rommin bestistytöt Fanni, Tirri ja Viivi kietoivat taas nuoren miehen pauloihinsa. Hauskaa näytti olevan, ja lenkki noudatti normaalia kaavaa: ensin päätöntä touhotusta, sitten hetki rauhallisempaa, välillä pientä tekomurria kivanpidon vuoksi, lukemattomat räpiköinnit kuraojissa, kaksi esineen merkkausta (joista ei kummastakaan kunnon tuontia) ja ei-millään-meidän-autoon-jos-nuo-muut-menevät-toiseen. Rommin korvakarvat saivat vielä kyytiä lenkin lopuksi tulossa olevan näyttelyn kunniaksi. Koirallahan on sievät pikkukorvat ilman niitä hippitöyhtöjä!

Illalla ajelin räntäsateisessa säässä tokotreeneihin. Perillä keli oli kuitenkin mukavan aurinkoinen. Hieman tuuli ja asteita oli noin 10, mutta keli oli juuri sopiva koiran kanssa touhuamiseen.

Alun luoksepäästävyydessä vapautin koiran sivulta ennen kuin ohjaaja tuli aivan viereen. Koira pompahti eteeni istumaan, mutta antoi siinä silitellä itseään mukavasti. Heti perään paikkamakuu sujui muuten hyvin, mutta koira kellisteli itseään tiiviiseen tahtiin lonkka-asentoon. Se pysyi paikallaan tosi hyvin, vaikka naapurissa kaverit nousivat istumaan ja liikkuivat paikaltaan. Jouduin tosin korjaamaan koiran asentoa monta kertaa. Ehkä muiden koirien levottomuus tarttui sen verran siihenkin.

Myös pujottelu ringissä sujui hienosti, kun palkkasin koiraa tiheästi, ja pidin makupaloja koukussa olevassa kädessäni. Yhteenkään koiraan ei tarvinnut tällä kertaa tehdä lähempää tuttavuutta. Yhtä mukavasti sujuivat myös vastakkaiset ohittelut läpi kentän. Seuraamista ja seuraamista pysähdyksellä tehtiin myös onnistuneesti. Koira ilmeisesti meinaa alussa hieman laskea kontaktiaan, joten tuohon pitää kiinnittää huomiota. Ohjaaja kiusasi meitä jo EVL:llä, mutta josko nyt pidettäis jäät hatussa ja oltais uneksimatta hyvästä päivästä huolimatta.