Hukassa tyhjällä

Sääksjärvellä treenattiin hakua, ja sekä helle että hyttyset olivat myöskin löytäneet paikalle. Vasemmalle tehtiin umpimetsään ensin peruslöytö, jolta huusin pois luoksetulolla. Oikealle piti sen jälkeen tehdä tyhjä, joka oli tallattu valmiiksi kaistaleeksi. Koira ei tehnyt kunnon pistoa, vaan eteni alueella pitkälle eteenpäin ja piut paut välitti kutsustani. Se kulki välillä nenä pystyssä kuin kertoen, että kyllä minä sen maalimiehen täältä vielä löydän. Välillä koira palasi luokseni vain ampaistakseen itsenäisesti takaisin alueelle ja ties minne pois näkyvistä (vaikka näkyvyyttä ko. metsässä on kyllä riittämiin). Tehdyn tyhjän alueella oli hämypiilo, mutta se ei häirinnyt koiraa, koska häröily tapahtui jossain sadassa metrissä ja siitä eteenpäin. Hallinta ei onnistunut ollenkaan, joten olimme juuri sen asian ytimessä, mitä osaan tuolta koiralta odottaakin. Toivottavasti saamme tämän demottua myös leirillä, missä hommaan tulee toivottavasti kunnon apuja.

Pitkän ajan kuluttua koira luovutti ja tuli luokseni ja oli taas ohjattavissa. Lopun kompuroimme vielä huonolla mallilla, vaikka sekä vasemmalta että oikealta tuli löydöt. Viimeinen piilo oikealla oli umpipiilo. Treenin jälkeen oli ohjelmassa riekkumista aussietyttöjen kanssa, jota poika ei todellakaan ollut ansainnut.