Maanantaitokoa

Keli oli tänään lämmin (varjossakin n. 17 astetta), kun lähdimme tokoilemaan Niihamaan. Ensin kävimme kävelyllä, ja Rommi tarjosi kiipeilyä muutaman kiven päälle. Sille on nyt mennyt käsky "kiipeä" perille, ja nyt se hauskuuttaa itseään pyytämättäkin.

Tokossa menimme taas monia juttuja: Alkuun muutama perusasento. Sivulletulo on nyt hieman kehittynyt, kun päätin viimein, minkä käskysanan otan siinä käyttöön. Päädyin perinteiseen sivulle-käskyyn, ja tällä kertaa en aio pilata sitä käskemällä koiran perusasentoon ja aloittamalla sitten seurustelun vieressä seisovan treenikaverin kanssa unohtaen koko koiran. Treenasimme myös lyhyitä seuraamisia, joita tein pari, kun sujuivat niin hyvin. Harjoittelimme myös palkkausta namia heittämällä, joka oli ihan kiva treeni. Yhdistin sitä istumisen harjoitteluun. Rommi istui, vapautin sen ja heitin namin tähtäämällä lähelle suuta, mikä useimmiten epäonnistui. Ohjaaja tarvitsee selvästi heittelyharjoituksta. Maahanmenossa treenasimme myös vapauttamista/palkkausta sivuille. Harjoittelimme myös käsiohjausta namilla, joka on meille tuttu juttu. Uusimme myös edelliskerrasta hypyn alkeisharjoituksen. Rommi tuli paremmin sivulle, joten lähtö oli parempi. Se myös hyökkäsi alustalla olevalle namille nopeasti. Teimme myös yhden luoksetulon, joka sujui vauhdikkaasi.

Treeni oli ihan hyvä häiriöstä huolimatta. Samalla kentällä harjoitteli myös ryhmä agiliitäjiä, joten eipä paljon rankemmassa ympäristössä voi treeniä tehdä. Rommi keskittyi muuten hyvin, mutta ihan lopussa huomasin, että se pureskelee remmiä tosissaan. Väsy siis tuli. Suurimman osan aikaa remmi makasi maassa, ja kontakti koiraan säilyi. No, okei, yhden kerran se kävi morjenstamassa naapuria. Mutta on sen kanssa helppoa olla kentällä, jos vaan vastaava jatkuu.