Illalla väännettiin tuulisessa säässä kotinurmelle 50 metrin jälki. Edelleen jäljeltä löytyi makupala lähes joka askeleelta. Halusin saada jälkeen pituutta, mutta ekalla pätkällä oli harmillisesti sivutuulta. Tämä tuli selvästi ilmi, kun lähdettiin liikkeelle. Poitsu painoi monta metriä jäljeltä sivussa ja lisäksi bongasi samasta suunnasta himotut puusta pudonneet omenat, jotka eivät helpottaneet jo ennestäänkin vaikeaa juttua lainkaan.
Ensimmäinen puolikas mentiin aivan hukassa. Kun käännyimme enemmän myötätuuleen, homma parani hieman, mutta en menisi vielä hommalla kehumaan.
Jäljellä toimiminen on sinänsä hämmästyttävää, kun ennen varsinaista jälkeä mennään kyllä nenä ihan maassa, kun valjaat ja rensselit on laitettu päälle. Sitten homma hukkuu johonkin avaruuteen. No, täytyy vaan treenailla ja hakea oikeaa tapaa meille edetä nyt eteenpäin.
keskiviikko 19. elokuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti