Juhuu, vihdoin sadetreeni haussa! Meillä on ollut hieman yksitoikkoiset kelit hakutreeneissä, kun on ollut jatkuvasti aurinkoista ja upeaa. Tällä kertaa tihuutti vettä, mutta muuten oli tyyntä ja lämmintä.
Nokian yläalueelle mentiin vauhdilla. Alussa yritettiin hallintaa hieman huonolla menestyksellä. Rommi halusi jo mennä ja ei olisi millään malttanut seurata sivulla kohti lähetyspaikkaa. Metri mentiin imuttamalla siellä täällä, mutta sitten taas "karattiin". Mutta kun ei annettu periksi, niin jotenkin pääsimme ekan piston lähetykseen.
Alue oli tallattu kaistoihin. Ensin oli maalimies takana valmiina vasemmalla. Rommi tuli kyllä sivulle, mutta ennakoi lähetystä ja karkasi. Kiljaisin perään, mutta peräkarvat menivät jo liian kaukana. Takaa tuli ohjetta, että anna mennä. Maalimies saatteli takaisin keskilinjalle. Maalimiehellä oli hanskat, joten piti kysymäni treenin jälkeen eikö Rommi syö nätisti kädestä, kuten minulta tekee, mutta unohdin.
Toiselle pistolle koitettiin taas edetä hallitusti, mutta tulokset eivät olleet hemaisevia. Lähetys oli jo parempi, kun Rommi lähti lyhyelle pistolle. Menin perään, ja maalimies palkkasi ensin ruualla, sitten heitti vielä pallon. Rommi ei paljoa perustanut pallosta, kun heitin sitä kokeeksi pari kertaa.
Viimeisellä pistolla Rommi meinasi karata, mutta ehdin kiljaista ajoissa kimeästi sivulle (ei mikään tavallinen äänenpaino). Kai koira hämmästyi outoa äännähdystä, kun tuli takaisin, ja lähti sitten luvan kanssa komeasti. Maalimies saatteli pois.
Kaistatreeniä pitää tehdä toistekin. Hallintatreeniä pitää tehdä vielä noin tuhat kertaa. Koira kestää kyllä kovemmankin palautteen karkailuista ja vastaavista tempoiluista, kun intoa hommiin näyttää riittävän muutenkin.
keskiviikko 26. elokuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti