Apukoululainen sai pika-apua seuraamisen harjoitteluun. Otimme Pirkkahallin luona seuraamisen perusteet ja mietimme, miten koiran kanssa tulisi seuraavaksi edetä harjoittelussa. Muutaman suoran verran teimmekin töitä, ja koira paransi suoritustaan koko ajan eli pääsi kärryille siitä, mitä haetaan. Minä olin ottanut onkeeni sen, että etenemisen täytyy olla riittävän vauhdikasta ja se auttoi. Hyvänä havaintona tuli myös se, että namikäsi on pikkuhiljaa siirtynyt eteenpäin ja koira sen myötä. Käsi palautettiin taas sivuun. Kerran otimme myös pysäytyksen perusasentoon, ja sekin onnistui. Kyllä se taas tästä.
(Jos saisimme apunaksuttelijan tähän, niin tästä tulisi tosi hyvä!)
keskiviikko 9. joulukuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti