tiistai 9. maaliskuuta 2010

Ilmaisua tottiksissa

Lyhyellä hiihtolomasella otettiin tuntumaa siihen, voisiko Rommi oppia vetohiihtoa. Kahtena päivänä jaksoin taistella sen kanssa asiasta, ja muutaman kivan pätkän saimmekin aikaiseksi. Tarkoitus oli, että en vedätä koiralla ollenkaan, kun se on niin nuori vielä, vaan opetan sitä ravaamaan suksien rinnalla. Aluksi suksetkin olivat kammotus, sauvoista puhumattakaan, mutta vähitellen niihin totuttiin. Selvästi juokseminen nosti kuitenkin virettä siten, että hiihto keskeytyi aika ajoin hillittömään remmin ja/tai joustavan vetohihnan repimiseen. Siinä sitten taistelimme, minä sukset jalassa, toisessa kädessä sauvat ja toisella kädellä yritin hillitä rimpuilevaa koiraa. Siitä olisi saanut aineistoa hauskoihin kotivideoihin. Kädet ovat mustelmilla, mutta mukkelis makkelis ei menty kertaakaan. Ehkä joskus kokeilemme samaa vielä uudelleen, mene ja tiedä.

Tottistreeneihin lähtö ei vaikuttanut siltä, että luvassa olisi menestyksen alkeita. Koira oli väsynyt, se kiukutteli lenkillä ja räyhäsi kaukanakin kulkeville koirille. Lenkin jälkeen pääsimme kuitenkin eteisaulasta kohtuudella hallin puolelle. Olimme etuajassa, joten otimme keskenämme leikkihetken pienillä patukoilla. Jo ennestään mustelmilla olevat käteni saivat tuta lisää. Leikin lomassa laitoin patukan maahan, ja koiralta irtosi haukku, jota palkkasin naksulla. Tauolla istuskelimme hetken eteisaulassa, jossa oli runsaasti porukkaa ja koiria odottelemassa vuoroaan agilityyn. Koira oli harvinaisen rauhallinen, vaikka just se oli rehannut kävelyllä. Tauon jälkeen otettiin vielä ilmaisua toiseen kertaan. Sain jopa kymmenen vahvan haukun sarjaa. Hienoa, että ilmaisu on tulossa teemaksi treeneissämme, koska se osuu ajoituksellisesti meille kuin nakki otsaan - tai jotain sinne päin.

Tottiksissa oli vähänlaisesti väkeä, mutta otimme kahden hengen henkilöryhmässä kahdeksikkoa. Poitsu seurasi mukavasti ihan kylmiltään. Minä pöllö otin sen häkistä ja kiskoin estraadille yhtään lämmittelemättä. Mutta ihan kivasti se meni. Pysähdykset ihmisten lähelle sujuivat ihan mukavasti nekin. Minulla oli tosin namiapu käytössä, mutta silti olin ihan tyytyväinen lyheen settiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti