Tottiskentällä paistoi aurinko. Meidän treenissä oli teemana jättävät liikkeet, mutta aiheeksi olisi kannattanut ottaa häiriön kestäminen ja helpottaa treeni perustekemiseen. Siihen nähden, kuinka vähän olemme tehneet jääviä liikkeitä, koira jää tosin ihmeen helposti paikoilleen ja malttaa tosi hyvin jäädä, vaikka itse jatkan matkaa. Avut käskyn yhteydessä olivat vielä isot, melkein pysähdys ja käsiapukin. Näillä näppäimillä ennustan, että en malta hinkata jääviä liikkeitä perusteista eteenpäin, vaan etenemme isoin harppauksin eteenpäin.
Tässä treenissä saatiin taas yksi narupallo pelkäksi palloksi. Kerran suuremman kiinnostuksen kohteena oli valkoinen roska melkein toisella puolella kenttää. Lähtö oli vähän samanlainen kuin aiemmin päivällä metsässä kohti horisontissa painavaa pupua. Silloin oli kyllä hetken korvat hukassa...
Treenin jälkeen kohdattiin naapuruston terrieri esimerkinomaisesti. Vaikka kaveri nosti metelin, Roo kävi moikkaamassa ääneti. Vastaantulo-ohitus saman koiran kanssa meni erinomaisesti. Kepo kertoi samaa tarinaa myöhemmältä iltalenkiltä. Kyllä tuo koira halutessaan osaa, vaikka välillä nostaakin ohituksissa sellaisen metelin, että oksat pois.
keskiviikko 14. huhtikuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti