Ankaraa agilityä

Agilityn alkeiskurssin jälkeen jatkamme touhua pienryhmässä, jonka ensimmäinen treeni oli tänään. Paikalla oli enimmäkseen tuttu joukko treenailijoita, mutta uusiakin tuttavuuksia oli. Oli loistavaa, että kentällä oli työrauha, ja laidoilla ei pomppinut koko ajan joukko koiruleita, mutta silti saimme muutaman ohitusharjoituksenkin tehtyä. Näin itsekin rentoutuu hieman, ja voi keskittyä tekemiseen eikä siihen, että koira hakee kavereita kentän laidalta.

Tavoittena oli tehdä hyppy-rengas-hyppy-putki-muuri -sarja. Ekassa satsissa otimme yksikseen rengasta, joka on ollut meille vaikea. Aika vaikea se oli nytkin. Kun ohjaaja piti koiraa kiinni ennen hyppyä, se suoritti esteen oikein, sillä ehdin hyvin houkuttelemaan koiran oikeasta raosta, mutta heti tuli vaikeuksia, kun yritin suorittaa esteen yksin. Ongelmia oli erityisesti, kun ohjasin koiraa väärällä puolella.

Toisessa satsissa teimme sarjaa, ja se oli meille osaamistasoon nähden liian vaikea. Koira kyllä yritti parhaansa, mutta ohjaaminen oli hukassa. Vaikeutena oli mennä oikeasta reiästä putkeen, kun olin ohjauksessa myöhässä. Rommi oli kyllä sen verran kuulolla, että se joka kerta korjasi suunnan, kun minä ehdin riittävästi mukaan. Uutena juttuna oli, että otimme lelun mukaan vauhdin ja suunnan ohjaamiseen. Se on varmasti meille oikea metodi, ja käyttökelpoinen, kun kentällä ei ole muita koiria yhtä aikaa. Sain lainaksi pari pehmopalloa, joilla saatiin ihan kohtuullinen leikki aikaiseksi.

Minusta meidän pitää ottaa enimmäkseen edelleen yksittäisiä esteitä ja lyhyitä sarjoja, sekä oikealta että vasemmalta. Näissäkin saisin opeteltuja ohjauksen periaatteita ja testattua, miten koira ohjautuu ja mitkä palkkaustavat ovat meille oikeat.