Taas ujoa haukkua

Ohjelmassa oli neljä pistoa kahdelle maalimiehelle. Äänenavaus minulle näytti, mitä tuleman pitää, koska haukku ei ollut vahva ja koira vaihtoi tiheään paikkaa (uutta?) haukkuessaan ikään kuin olisi ollut taas vaihteeksi epävarma, että tätäkö häneltä odotetaan.

Ensimmäinen ja toinen maalimies olivat valmiita viidessäkympissä. Maalimiehet palkkasivat, vaikka haukku ei ollut parasta mahdollista. Ensimmäisellä maalimiehellä oli pressu, joka ei ollut hidastanut koiraa lainkaan, vaan se oli käynyt tutkimassa, olisiko siellä alla joku palkka saatavissa. Otin molemmilta puolilta luoksetulon keskilinjalle, missä ei ollut moitteen sijaa. Koira tuli kuin ammuttuna luo.

Kolmas ja neljäs maalimies olivat taas syvällä, mutta saattoivat koiran keskilinjalle palkan jälkeen. Kun koira pääsi vapaalle, se sai revitellä frisbeen kanssa ja kyllä se revittelikin. Tyynellä säällä ja helppokulkuisessa maastossa koira sai pitkiä heittoja ja se toi frisbeetä uudelleen heitettäväksi aina uudelleen ja uudelleen.