Hyvä piilotreeni

Raunioille mennessä ei ollut vielä mitään hajua, mikä on tänään päivän teema. Aluetta tallatessa alkoi syntyä kuitenkin suunnitelma, että meillähän on vuorossa piilojen treenaaminen, joten niitähän me tietysti tehtiin. Sattuma puuttui peliin, ja treeniin saatiin vielä hyvä häiriö kahdesta palolaitoksen autosta ja "junnupalomiehistä". Hyppelehdimme omaan vuoroomme paloletkun yli ja kahden harjoittelevan tiimin välistä. Ei se mitään, oma äänenavaus sujui hienosti. Poika tuntui olevan hyvässä vireessä.

Ensimmäinen maalimies oli rummussa suoraan lähtöpaikan edessä. Ohjasin koiraa siihen suuntaan, mutta se sai hajun toisesta maalimiehestä, joka oli pitkällä vasemmalla. Vikkeline koipineen koira melkein ehti kakkos-piilolle, mutta huusin sitä takaisin ja se tuli! Kehut olivat toivottavasti riittävät, että koira tajusi tehneensä kerrankin oikein hallintamielessä. Ensimmäinen maalimies ei löytynyt ihan helpolla, vaan piiloa piti lähestyä oikein urakalla ja melkein mennä sen ohikin pienen kummun päälle. Sitten kun haju saatiin kiinni, siitä ei luovuttu. Koira kiipesi ketterästi betonikasan päälle ja melkein loikkasi maalimiehen tykö ylhäältä avoimeen rumpuun. Onneksi se kuitenkin valitsi rummun sivun, jonka aukosta maalimies löytyi. Vaikka koira ei päässyt ihan maalimiehen viereen, se aloitti ilmaisun hienosti. Hienoa, umppareissa on toivoa.

Toinen maalimies oli vaikeassa paikassa piilossa, jonka alta koira pääsi kävelemään putkessa. Koira meni putkeen päästä päähän monta kertaa, kiersi ja kiersi, mutta ei millään "löytänyt" maalimiestä, vain hajun. Lopulta se kiersi piilon ulkopuolelle, kiipeli piilon sivulle ja alkoi ilmaista kuono ylöspäin. Haju oli ilmeisesti vahvin juuri siinä. Jälleen ilmaisun onnistuminen piilolla, jossa koira ei päässyt maalimiehen viereen. Hyvä poika!