Lisää hyttysmyrkkyä

Sääksjärvelle oli kerääntynyt parvi hakuilijoita ja muutama tuhatkertainen määrä hyttysiä. Sai ihan tosissaan laittaa myrkkyä, jotta saattoi keskittyä tekemiseen.

Jouduimme odottamaan hetken ennen kuin pääsimme alueelle. Poitsu oli harvinaisen rauhallinen alueelle mennessä, mutta silti reput kiinnostivat kovasti. Aloitin alueen keskeltä tallausta, mikä ei välttämättä ollut kovin reilua koiralle. Ensimmäinen pisto vasemmalle sujui rutiinilla.

Toisella pistolla oikealle koira hävisi kumpareen taakse, pois näkyvistä, mutta ilmestyi sitten kaukaa oikealta etunlinjan ja reppujen luota. Kaverit ehtivät nähdä, että se kävi kaappaamassa lelun jonkun toisen repusta, ja viipotti sen kanssa kohti ykköspiston piiloa. Lopulta koira tuli luokseni, mutta ilman lelua. Se oli siis jäänyt johonkin matkan varrelle. (Pallo löytyi maalimiehen ansiosta myöhemmin.) Laitoin koiran uudelleen oikealle kakkospistolle, ja taisin joutua uusimaan sen vielä kolmannenkin kerran. Koira löysi maalimiehen lopulta häkkimäisestä piilosta. Menin hakemaan koiran, otin sen sivulle, ja palkkasin vaihteeksi itse.

Kolmaskin pisto oli piilolle, johon koira tietty yritti sisään. Kun koira ilmaisi selvästi irti piilosta, annoin luvan palkata koiran. Neljäs maalimies oli avomaalla. Koira (sika) karkasi haamuilevalle maalimiehelle, eikä myöskään palannut takaisin omatoimisesti, joten jouduin hakemaan sen maalimieheltä asti uudelleen keskilinjalle. Eipä tuo tuntunut etsintäintoa lamaannuttavan, vaan metsään sännättiin jälleen samalla tutulla innolla. Menin jälleen itse palkkaamaan koiran. Ihan kohtuullinen treeni, vihdoinkin piilojen kera.